Header image

I love murre – 1.8.2011

Posted by Ulla Harju in Omat jutut | Viestintä ja media

I love murre! Enkä tällä kertaa tarkoita koiraa nimeltä Murre, vaan suomen kielen erilaisia murteita. Murteet ovat ihania! Tämä muistui jälleen kerran mieleeni, kun olin sukuloimassa pohjoisen suunnassa Oulun seudulla.

Vaikka olen itse asunut Oulussa neljä vuotta ja miehenikin on tarttunut käsipuoleeni juuri tuolta seudulta, jaksaa paikan murre yllättää ja ihastuttaa minua vieläkin. Yhä vielä eteeni tulee usein uusia sanoja, joita en ole tiennyt Suomen kielessä olevankaan.

Parasta on se, kun lukee aamulla paikallista sanomalehteä Kalevaa ja saa kahvit (tai minun tapauksessani teet) väärään kurkkuun, kun lehdestä löytää hämmentäviä uusia sanoja.

Alla lehtileike Kalevasta 23.7.2011:

Resut hampaat

Itse käytän sanaa resuinen, mutta se tarkoittaa hieman eri asiaa. Resuja hampaita en ollut vielä tavannut. Kerta se oli ensimmäinenkin.

 

Myös seuraava leike on kaapattu Kalevasta ja sen sunnuntai-liitteestä 24.7.2011:

Vaju

Olut voi lasissa siis vajua. Mielenkiintoista…

Kaleva oli muuten tehnyt melkoisen muutoksen sisällöllisesti painettuun lehteensä. Alkuun Kalevasta sai lukea kotimaan uutiset, sen jälkeen tulikin jo urheilu-osio jota vasta seurasivat mielipiteet ja keveämmät uutiset. Kuolinilmoituksetkin olivat lehden loppupuolella. Oli jotenkin outoa lukea lehteä ”väärässä” järjestyksessä.

 

Pohjoisen lomalla anoppinikin pääsi jälleen yllättämään minut uudella sanalla (ei ollut muuten ensimmäinen kerta!). Minulla oli matkan aikana hieman polvivaivoja. Seuraavassa ajatuksenvaihtomme eräänä päivänä, kun käärin polveani siteeseen:

Anoppi: Onko polvesi ajettunut?

Minä (hetken hiljaisuuden jälkeen): Siis mitä? Mikä se sana oli?

Anoppi: Ajettunut, onko polvi ajettunut?

Minä: Mitähän se tarkoittaa?

Anoppi (Nauraen): Että onko se turvoksissa?

Viestinnän ammattilaisena on jännää huomata, että kaikkea viestintää ei voi hallita. Kuten nyt näitä murteita.

Oletteko muuten huomanneet, että myös k:n käyttö on Pohjois-Pohjanmaalla mielenkiintoista. Tässä muutama esimerkki, miten oululaiset kaverini puhuvat:

Mää lukkin kirjan loppuun.

Kalat on perkattu.

 

Murre rikastuttaa Suomen kieltä ja toivon, etteivät erilaiset murteet häviäisi koskaan. Eikö olisikin tylsää, jos me kaikki puhuisimme kuten täällä Hämeessä, ilman mitään näkyvää tai kuuluvaa murretta. Onko meillä täällä Hämeessä yhtään sanaa jota muualla ei tunneta?

Mutta pois Pohjois-Pohjanmaalta ja Hämeestä hieman idempään. Kuinka moni tietää, mikä on hiplokas? Hiplokas on sana, jota itse olen kuullut lapsuusiästä asti, ja josta kunnia kuuluu jo edesmenneelle mummolleni.  Villejä veikkauksia ja oikeitakin vastauksia otetaan vastaan!

 

 

You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 Both comments and pings are currently closed.

One Response